Omat vahvimmat kokemukseni taitojen oppimisesta liittyvät urheiluun, vaikka olen saanut oppeja myös työelämässä, koulussa ja musiikin parissa. Nuorena harrastin muutaman vuoden ajan painia, ja opin toistojen merkityksen. Liikettä pitää toistaa ja toistaa, jotta se tulee ’selkäytimestä’. Valitettavasti oma painiurani jäi lyhyeksi, muutamaan vuoteen, sillä nuorena miehenä oli vaikea päästä huipulle laihana, pitkänä ja liian myöhään harrastuksen aloittaneena – vaikka valmentajaguru Seppo Yli-Hannuksela kannustikin jatkamaan. Tästä kokemuksesta opin, että taidon oppiminen vaatii pitkäjänteistä tekemistä ja että on parempi aloittaa mieluummin aiemmin kuin myöhään.
Aikuisiällä, koululiikunnan pohjalta ja lajia seuraten, aloitin koripallon ja – jatkumona painille – telinevoimistelun sekä sen oheisharjoituksena kehonvoimaharjoittelun (engl. calisthenics). Näissä olen huomannut, että taitojen harjoittelu etenee parhaiten, kun niihin panostaa mieluummin kolme tai viisi kertaa viikossa lyhyesti kuin yhden kerran pidempään. Myös valmennuskirjallisuus tukee näkemystä, että taitolajien oppimisen edellytyksiä ovat säännöllisyys ja harjoittelun tiheys.
Espoon Telinetaitureiden harjoituksissa aloin löytää syitä olkapääalueiden liikkuvuuden puutteisiin. Tämä avasi näkymän siihen, miksi käsinseisonta oli tuottanut minulle ongelmia. Taitava valmentaja Leevi Makkonen auttoi minua huomaamaan, mistä on kyse – olkapäiden alueen liikkuvuudesta – ja löysi harjoitteita, joilla voin parantaa liikkuvuutta. Tämä on vuorostaan helpottanut käsinseisonnan tekemistä, ja nyt ollaan jo pitkällä. Oikea osaaminen voi auttaa ja nopeuttaa taidon oppimista.
Yleisellä tasolla voidaan tunnistaa useita tekijöitä, jotka vaikuttavat uusien taitojen oppimiseen, kuten motivaatio, turvallinen ja kannustava oppimisympäristö, aktiiviset opetusmenetelmät sekä hyvä fyysinen ja henkinen hyvinvointi. Nämä tekijät yhdessä muodostavat perustan tehokkaalle oppimiselle.
Mitä taitojen oppimisen opeista voi juontaa yrityselämään?
Työelämä uudistuu jatkuvasti. Tulee uusia taitovaatimuksia ja jotkut aiemmin tärkeät taidot jäävät taka-alalle. Siksi oppimistarvetta on jatkuvasti. Parhaiten oppivat saavat etua työmarkkinoilla. Tehokas uuden oppiminen ja jatkuva parantaminen ovat kaiken a ja o.
Jatkuva parantaminen on taito, jota tarvitaan työelämässä ja kaikissa organisaatioissa. Toyotan opit kiteytyvät pitkälti arjessa suoritettavaan jatkuvaan tekemiseen, kataan. Siinä jatkuvan, päivittäisen harjoittelun kautta muodostuu tottumuksia ja lopulta, pidemmällä aikavälillä, kulttuuri. Mike Rother havainnollistaa kirjassaan Toyota Kata (2010), miten päivittäisestä jatkuvasta harjoittelusta muodostuu pidemmällä aikavälillä kulttuuri.
Pointini opeiksi:
- Merkitys ja motivoituminen ovat kaiken lähtökohta.
- Kannattaa olla avoin tiedolle ja sen sisäistämiselle – hakea tietoa ja sisäistää sitä syvällisesti.
- Kun oikea toimintatapa/tekniikka on selvillä, toistaa paljon, tiuhaan ja säännöllisesti.
- Mentori tai coach voi olla myös yritystoiminnassa juuri se puuttuva palanen. Riskinä on, että päätä hakataan seinään, kun ei nähdä omin voimin, mistä itse asiassa on kyse. Ulkopuolinen näkijä voi avata ikkunoita, joista päästään asian ytimeen.
- Usko ja luota oikeaan prosessiin ja tapaan tehdä asioita. Usein suurimmat ja parhaimmat tulokset vaativat sinnikästä ja pitkäjänteistä työskentelyä toteutuakseen. Täytyy olla vahva visio ja luottaa, että oikea prosessi luo tulokset, kun sitä noudatetaan kurinalaisesti.
#muutos #toimintatavanmuutos #uusiutuminen #oppiminen #kasvu #kehittyminen #päivittäisjohtaminen #dailymanagement #operationalexcellence #valmentavajohtaminen #valmentaminen #coaching #johtaminen #laatu #toiminnanlaatu #erinomaisuus #strategia #tuottavuus #strategy #strategicplanning #business #leadership #consumerbehavior #consumerinsights #customerexperience #customersatisfaction #sustainability #operationalexcellence #lean #mikotreenit #liikkeellä #hyvinvointia #elämäntapa